SOTE-uudistus on ollut viime aikojen puhutuimpia aiheita Suomessa. Se toi mukanaan suuria lupauksia paremmasta ja tehokkaammasta terveydenhuollosta, mutta kuten niin usein politiikassa, toteutus ei ole ollut aivan niin yksinkertainen kuin lupaukset antoivat ymmärtää. Nyt kun SOTE-uudistus on ollut voimassa jonkin aikaa, on hyvä hetki katsoa, mitä se on todellisuudessa tuonut tullessaan.

Yksi suurimmista muutoksista SOTE-uudistuksessa on ollut vahva valtionohjaus. Valtio on ottanut entistä suuremman roolin terveydenhuollon päätöksenteossa, mikä on herättänyt kysymyksiä siitä, onko tämä oikea suunta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että terveydenhuollon ammattilaiset kokevat olevansa vähemmän autonomisia ja päätöksentekoon vaikuttavat yhä enemmän poliittiset päätökset. Voisiko tämä johtaa siihen, että hoito ei aina ole potilaan parhaaksi?

Toinen merkittävä muutos on suunnitelmatalous -malli terveydenhuollossa. Tämä tarkoittaa sitä, että terveydenhuollon resurssit jaetaan tarkoin suunnitellusti valtion taholta. Tämä voi johtaa siihen, että terveydenhuollon ammattilaisilla ei ole riittävästi joustavuutta vastata nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Terveydenhuolto on monimutkainen ala, ja yksi malli ei välttämättä sovi kaikille tilanteille.

Nyt kun olemme tunnistaneet nämä SOTE-uudistuksen haasteet, olisi aika miettiä, mitä voimme tehdä niiden korjaamiseksi. Ehkä Petteri Orpon hallituksen tulisi ottaa mallia naapurimaasta Ruotsista, jossa terveydenhuolto on toiminut kohtuullisen hyvin hajautetumman mallin avulla. Tämä voisi mahdollistaa enemmän paikallista päätöksentekoa ja antaa terveydenhuollon ammattilaisille enemmän autonomiaa.

Toinen vaihtoehto voisi olla lisätä terveydenhuollon ammattilaisten kuulemista päätöksenteossa. Heillä on arvokasta tietoa siitä, miten terveydenhuolto toimii käytännössä, ja heidän näkemyksensä tulisi ottaa huomioon päätöksenteossa.

Kaiken kaikkiaan SOTE-uudistus on ollut suuri muutos terveydenhuollossa, ja se on tuonut mukanaan niin hyviä kuin huonojakin asioita. On tärkeää, että virheet korjataan ja terveydenhuolto saadaan toimimaan mahdollisimman hyvin suomalaisten parhaaksi.

Ehkäpä edes tilapäinen lisärahoitus voisi olla yksi keino, jolla voimme suhtautua tilanteeseen positiivisesti ja yhdessä etsiä ratkaisuja SOTE-uudistuksen haasteisiin vaarantamatta potilasturvallisuutta?