Rouva Murhinen oli aina ollut hieman liian itsepäinen omaksi parhaakseen. Hänellä oli taipumus sivuuttaa pienet terveysvaivat ja pukea ne huumorin verhoon. Jos joku yritti neuvoa häntä hakemaan apua, hän vain nauroi ja sanoi: “Ei hätää, minä olen kuin Supermies!”

Ajan myötä kuitenkin Rouva Murhisen terveys alkoi rapistua, mutta hän jatkoi kepeitä vitsejään ja vakuutti kaikille olevansa täysin kunnossa. Hän kärsi kivuista, väsymyksestä ja muista oireista, mutta hän ei hakenut apua.

Eräänä päivänä ystävät huomasivat, että Rouva Murhisen tila oli selvästi pahentunut. He yrittivät saada hänet käymään lääkärissä, mutta hän kieltäytyi edelleen ja väitti olevansa vain “pienen flunssan” kourissa. Hän vitsaili, että “lääkärit pelkäävät minua enemmän kuin minä pelkään heitä!”

Valitettavasti tilanne ei parantunut, ja lopulta ystävät järjestivät puoliväkisin Rouva Murhiselle lääkärikäynnin. Siellä paljastui, että hänellä oli vakava sairaus, joka olisi pitänyt hoitaa aikoja sitten. Hoidot aloitettiin, mutta valitettavasti ne tulivat liian myöhään.

Rouva Murhinen oppi kantapään kautta, ettei terveysongelmia voi vähätellä. Hän toivoi, että olisi kuunnellut ystäviään ja hakenut apua aikaisemmin. Hän oli todellakin ollut kuin Supermies, mutta jokainen tarvitsee välillä apua, jopa supersankarit.

Tämä tarina muistuttaa meitä siitä, kuinka tärkeää on ottaa terveysongelmat vakavasti ja hakea apua ajoissa. Ei ole koskaan liian myöhäistä pyytää apua ja hoitaa terveyttä huolellisesti.